Kuoppaisella tiellä ambulanssikyytikin kestää kauemmin – Suomessa on tuhansia kilometrejä huonoja teitä, katso kartasta oman kuntasi tilanne
Huonoimpaan luokkaan kuuluvat tiet aiheuttavat ylimääräisiä kuluja niin tienpitäjälle kuin -käyttäjällekin.
Surkeimpia teitä on yli 3500 kilometriä
"Päällystettyä, valtion ylläpitämää tietä on Väylän tilastossa yhteensä noin 55 000 kilometriä. Kahteen huonoimpaan luokkaan kuuluu tästä yli 7600 kilometriä. Jos nämä pistettäisiin yhteen jonoon, ajettavaa riittäisi viisi kertaa Hangosta Nuorgamiin ja vielä melkein Rovaniemelle asti takaisinpäinkin.
Kaikkein huonoimmassa luokassa on yli 3500 tiekilometriä. Käytännössä nämä tiet ovat niin huonossa kunnossa, että vähintään niillä liikkuvien omaisuus on vaarassa. Suurin osa huonoimmista teistä on yhdysteitä, eli neli- ja viisinumeroisia.
Vilkkaasti liikennöidyistä valtateistä kahteen huonoimpaan luokkaan kuuluu 872 kilometriä, eli sama matka kuin Nelostietä Helsingistä Pelloon."
Suomen valtio perii autoiluun liittyviä veroja joka vuosi noin 8,5 miljardia euroa. !
Verotusta perustellaan sillä, että perityillä veroilla pidetään tieverkkoa yllä. ?
Saatu tieto ei ilmeisesti pidä paikkaansa, koska "kentältä" kuuluu aivan jotain muuta.
Valtiovarainministeriössä työskentelevien olisi ehkä syytä tarkistaa käytetäänkö verovaroja jonnekin muualle kuin tienpitoon. ?
Tässä saattaa olla jotain suuntaa mihin rahoja käytetään:
Kehitysyhteistyötä kerrotaan tehtävän siksi, että kohdemaiden kansalaiset voisivat elää omassa maassa eikä heidän tarvitse lähteä pakomatkoille.
Ihan esimerkkinä voidaan ottaa Afganistan, joka on suurin kehitysavun saaja vuosittain. Sieltä tulee myös eniten "siirtolaisia" Suomeenkin. Sama pätee myös moniin afrikan maihin ?
EU on vielä pahempi rahanreikä, joka imaisee miljarditolkulla näitä verovaroja. !
Kriteerejä kannattaisi ehkä tarkastella uudelleen. ?
Kehitysapu maittain
Kymmenen suurinta Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaata vuonna 2018 olivat Afganistan, Etiopia, Nepal, Kenia, Indonesia, Tansania, Somalia, Mosambik, Syyria ja Myanmar. Alla olevassa kaaviossa on laskettu yhteen näihin maihin suuntautuva kehitysyhteistyörahoitus, johon kuuluvat hallitusten välinen kehitysyhteistyö, monenkeskisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitu rahoitus sekä Finnfundin tekemät investoinnit.
Suomen tärkeät kahdenvälisen kehitysyhteistyön kumppanimaat ja muut tuetut maat sijoittuvat ennen kaikkea itäiseen Afrikkaan ja Aasiaan.
Määrärahojen trendit
Suomi on sitoutunut sekä YK:ssa että EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyövaransa 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuutta vastaavalle tasolle. Tavoite saavutettiin hetkellisesti 1990-luvun alussa talouslaman aikana, kun bruttokansantulo romahti. Viime vuosina osuus on ollut karkeasti noin 0,4 prosenttia.
Alla olevaan taulukkoon on kirjattu kehitysyhteistyömäärärahojen tuleva kehitys vuosille 2020-2023.
Kehitysyhteistyömaksatusten seuranta
Tilastoja Suomen kehitysyhteistyömaksatuksista viime vuosikymmeniltä:
Taulukko 1: Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina 1989-2018
Taulukko 2: Julkisen kehitysyhteistyön maksatukset 2011-2018; varsinainen kehitysyhteistyömomentti käyttösuunnitelmakohdittain ja muun kehitysyhteistyön erät
Taulukko 3: Kehitysyhteistyön maksatukset vähiten kehittyneisiin maihin 2012-2018
Taulukko 4: Kehitysyhteistyömaksatukset suurimpiin yhteistyömaihin 2013-2018
Taulukko 5: Yleistuet monenkeskisille yhteistyökanaville, kehitysyhteistyöksi laskettavat maksatukset 2011-2018
Kehitysyhteistyötilastoille on tyypillistä, että maksatukset voivat vaihdella vuositasolla merkittävästi, vaikka budjetoidut summat eivät vaihtelisikaan.
Tietylle vuodelle myönnetyt määrärahat ja samana vuonna todellisuudessa käytetyt varat (eli maksatukset) eroavat toisistaan, sillä määrärahat ovat niin sanottuja siirtomäärärahoja. Tämä tarkoittaa, että jos kaikkia myönnettyjä määrärahoja ei jostain syystä pystytä käyttämään ensimmäisenä vuonna, niitä voidaan käyttää vielä kahtena seuraavana vuonna.
Kehitysyhteistyötä tehdään usein vaikeissa olosuhteissa. Tämän takia määrärahojen käytön aikataulussa on tärkeää olla joustoa. Toisaalta kestävien kehitystulosten aikaansaaminen vie vuosia, mikä edellyttää pitkäaikaista sitoutumista yhteistyöhön.
Tämän sivun sisällöstä vastaa