KUVA: KAROLIINA VUORENMAKI
Moni on myös Suomessa pohtinut, miksi Angela Merkel päätti valtakautensa loppusuoralla laittaa EU-politiikkansa yhden kulmakiven täysin uuteen asentoon. Miksi jäsenmaiden omavastuuta taloudenpidossa korostanut liittokansleri kääntyi yhteisten EU-velkojen ja niillä rahoitettavien suorien tukien kannattajaksi?
Ei, Merkelin toimintaa ei ohjaa pateettinen visio paremmasta Euroopasta, jonka eteen suuri ja vahva Saksa tekee kaikkensa. Heinäkuussa alkavaan Saksan EU-puheenjohtajuuteen ei pidä panna toivoa siksi, että suurta ja vahvaa Saksaa johtaa ­Merkel – Suuri Eurooppalainen. Pikemminkin päinvastoin.
Saksa voi saada seuraavan kuuden kuukauden aikana paljon hyvää aikaan, koska pragmaattisen Merkelin johdolla EU:n suurin kansantalous ymmärtää nyt heikkoutensa.

Jos keskeisten EU-maiden toipuminen koronapandemian aiheuttamista taloudellisista vahingoista kestää liian kauan, Saksa on suurin kärsijä. Siksi ­Merkel on valmis tekemään ”kaiken tarvittavan”, jotta virus ei yrmi unionia korjaamattomaan kuntoon.
Berliinin hallituslähteistä vakuutetaan, että ”kaikki tarvittava riittää varmasti”. Samat lähteet ihmettelevät, miksi pohjoisen ”nuukailijat”, joihin myös Suomi luetaan, haluavat ratkaisun, joka heikentäisi sekä EU:ta että Saksaa.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisesti heikennykset tulisivat pahimmalla mahdollisella hetkellä.
Kiina on koronapandemian aikana pyrkinyt häikäilemättä todistamaan, että sen ”digitaalinen totalitarismi” on luotu voittamaan sekä taloudellisesti että poliittisesti. Myös Euroopassa.
”Merkeliä ei ohjaa pateettinen visio paremmasta EU:sta.”
Saksa korostaa EU-puheenjohtajana, että USA on edelleen EU:n ykkösliittolainen. ­Presidentti ­Donald Trumpin aikana tämä pikemminkin pelottaa kuin rauhoittaa. Eikä vallan vaihtuminen Washingtonissa välttämättä muuta asetelmaa ratkaisevasti.
Samaan aikaan Venäjä on Vladimir Putinin johdolla koko ajan suurempi uhka koko Euroopalle. Yhtenä todisteena on Putinin tuore tulkinta toisesta maailmansodasta.
Osin myös näiden haasteiden vuoksi Merkel aikoo tehdä seuraavan puolen vuoden aikana kaikkensa, jotta EU vahvistuu. Kaikki merkit eivät tässä suhteessa herätä vielä toivoa.
Berliiniläisessä puistossa tapahtui vuosi sitten kylmäverinen murha. Tekijät olivat Saksan korkeimman syyttäjäviranomaisen mukaan todennäköisesti Putinin vasalleja. Siitä huolimatta Merkelin hallitus käsittelee Kremliä silkkihansikkain. Vahvan EU:n puolesta liputtavalta puheenjohtajamaalta tällainen esitys on sanalla sanoen heikko.
Kirjoittaja on Kauppalehden kirjeenvaihtaja Saksassa.