Ylläoleva tietotaulukko kertoo työeläkeyhtiöiden kehitysluvuista. Jatkuvasti esim. ETK on uhkaillut, että rahastoja syödään koko ajan eläkkeiden maksuun, vaikka muutamaa viime vuotta lukuunottamatta työeläkemaksut ovat riittäneet eläkkeiden maksuun, eli vuodesta 1962. Miten silloin on mahdollista, että rahastot kasvavat ja ovat kasvaneet (nyt 200 miljardia) jatkuvasti, jos niitä on ETK:n ja TELAn mukaan syöty? Muutama vuosikymmen sitten ETK ennusti ”eläkepommia”, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Nyt ne ovat eläkkeellä ja mitään pommia ei syntynyt. Nyt ETK ennustaa taas vuoteen 2085 saakka ulottuvalla ennustuksella, että eläkevarat eivät riitä ja työeläkemaksuja on nostettava, koska lapsia syntyy niin vähän eli ”uutta eläkepommia”? Toisin sanoen nykyeläkeläisten pitäisi alentaa edelleen elintasoaan taitetulla indeksillä ja varmistaa tuleville eläkeläisille eläkevarojen riittävyys, koska lapsia syntyy nykyisin liian vähän. Onko se nykyeläkeläisten syytä ja kuuluuko sekin velvollisuus näille nykyisille eläkeläissukupolville, jotka ovat rakentaneet hyvinvointimaan, jonka nuoret pelkäävät lasten hankkimista?
Sotien jälkeiset sukupolvet uskalsivat hankkia lapsia silloisissa puutteellisissa oloissa ilman nykysiä yhteiskunnan sosiaalitukijärjestelmiä.
Välillä ennustetaan pommia, kun ikäluokat ovat liian suuria ja sitten että ovat liian pieniä. Miten ETK uskaltaa ennustaa näin kauas (2085), millaista on Suomessa, joka on varmasti aivan toisenlainen kuin nyt v. 2018 eli 67 vuoden kuluttua? Kuka olisi voinut tietää vuonna 1968, millainen maamme on v. 2018. Miettikääpä millaisia asioita on tällä välin (1968 – 2018) tapahtunut. Tämä yläoleva ”laatikko” kertoo sen sijaan, mitä eläkeyhtiössä on tapahtunut 2005 – 2017! Yhä yleisempää on nykyisin monilla aloilla, että luotettavia ennustuksia voi tehdä korkeintaan viideksi vuodeksi, mutta ETK: ssa + TELAssa on kalliisti palkattuja ennustajia, jotka ehdottavat reagoimaan jo nyt ja tänään 67 vuoden päähän oletetun tilanteen mukaan?!
Miksei eläkeläisasioita ja niihin liittyviä laskelmia tehdä Tilastokeskuksessa?
Se olisi puolueeton ja työeläkeyhtiöistä riippumaton käsitellessään eläkkeisiin liittyviä asioita ja samalla syntyisi kustannussäästöjä (= ETK + TELA tarpeettomia), jotka voitaisiin käyttää eläkkeiden maksuun. Mihin todella tarvitaan 200 miljardin rahastojen hallinnoimien työeläkeyhtiöiden valvontaan TELAa?
On itsestään selvää, että työeläkeyhtiöiden ”nöyrät” apulaiset ovat Eläketurvakeskus (ETK) ja Työeläkelaitosten Liitto (TELA), jonka tehtävänä on toimia ko. yhtiöiden edunvalvonaja. Ne haluavat, että työeläkerahastot kasvavat mahdollisimman suuriksi. Samalla ne vahvistavat myös omien työntekijöidensä edut. Tämän voi helposti todeta tarkastelemalla kaikkien näiden ylimpien toimihenkilöiden verotettavia tuloja, jotka ovat jopa suurempia kuin kovassa kilpailutilanteissa toimivien, monien yritysten vastaavat. ETK ja TELA eivät ole tulosvastuussa todellisuudessa kenellekään, eivätkä kumpikaan toimi eläkeläisten edunvalvojina! Ne myös esittävät ennustuksia ja laskelmia eläkkeistä ja niiden kehityksestä eläkeyhtiöiden toivomalla tavalla. Oletteko muuten koskaan kuulleet, että jonkun yrityksen ”apuyritys” esittäisi pääyrityksestä negatiivisia tietoja sen kasvamiseen liittyvissä asioissa? Kun tarkastelee eläkeyhtiöiden toimihenkilöiden cv:ta, niin joukosta löytyy monia entisiä, politiikasta pudotettuja ja siitä luopuneita poliitikkoja korkeissa asemissa.
Onko niin, että hallitus saa ja haluaa – ainakin toistaiseksi – lisää lainaa halvalla korolla, kun eläkerahastoja pidetään mahdollisimman suurina ja virheellisesti valtion varoina eli 200 miljardin eläkerahastot ovat muka valtion omaisuutta ja lainojen vakuutena? Tästäkö syystä niitä paisutetaan loputtomasti jakamatta edes osaa isoista sijoitustuotoista eläkkeisiin? Valtiovarainministeri ottaa valtiolle mieluummin lisää lainaa kuin hallituksen toimesta sallisi jakaa eläkeyhtiöiden huimista (ks. laatikkoa yllä) tuotoista osan eläkkeiden korotukseen elvyttämään talouttamme?
Eduskunnassa ei edes oppositio tartu tähän, vaikka sillä olisi ”tuhannen taalan” paikka tehdä niin?
Josa Jäntti
