Hae tästä blogista

torstai 8. elokuuta 2019



Suomen vihervasemmistoinen hallitus turhuuden markkinoilla.!

Suomalaisia on alettu syyllistämään sillä, että syömme "liikaa lihaa" ?
Liha taitaa olla kuitenkin proteiinin lähteenä paras mahdollinen ja elääkseen on syötävä. !

Tänään julkistetulla IPCC:n erikoisraportissa mainitaan mm. seuraavaa:


Turvepellot ja karjatalous suuria päästölähteitä, metsät nettonielu  ?




Suomen osalta julkaisu käsittelee maankäytön vaikutusta siten, että siitä saa helposti sellaisen käsityksen kuinka Suomi olisi jollain tavalla erityisen syyllinen maankäytöstä, kuten maatalouden, kulutustottumusten, liian lihansyönnin, jne. osalta johtuvista seikoista maailman kärkimaita ilmaston lämpenemiseen. ?

Genevessä julkaistu raportti sen sijaan avaa aihetta hiukan laajemmin käsittäen koko maailman tilaa:



Kun verrataan esimerkiksi Suomen peltopinta-alaa, joka on noin 
2,3 milj. hehtaaria, eli 8 % koko maan pinta-alasta, on selvää että Suomen pelloilla tapahtuva viljely ei ole minkäänlainen uhka ilmastolle. 
Kun katsotaan sitä millä vauhdilla mm. Amazonin sademetsiä hakataan paljaaksi, eli noin 20 miljoonaa hehtaaria joka vuosi. Määrä vastaa kymmenkertaisesti koko Suomen peltoalaa.


Sademetsien tuhoaminen

Ihminen on toiminnallaan tuhonnut arviolta yli puolet maapallon alkuperäisistä sademetsistä. Pääsyynä tähän ovat olleet metsien hakkuu puuteollisuuden käyttöön sekä metsien kaskeaminen viljelys- ja karjankasvatuskäyttöön. Pahimmin ovat kärsineet Kaakkois-Aasian tiheään asutut alueet, ja monilta alueilta metsät ovat kadonneet jo kokonaan. Pelkästään Amazonin sademetsää tuhotaan noin 20 000 neliökilometriä vuosittain. Monet maat, kuten Brasilia, ovat asettaneet tiukkoja säädöksiä hakkuille, mutta laittomat hakkuut ovat varsin yleisiä. Brasilia on yksi maailman suurimmista lihantuottajista ja maailman suurin siipikarjan- ja naudanlihan viejä. Selvityksien mukaan epäkohtia lihantuotannossa ovat sekä työntekijöiden työolot ja työperäiset sairaudet että ympäristöongelmat.[27] Karjankasvatus ja soijanviljely rehuteollisuuden tarpeisiin ovat johtaneet suurin sademetsien hakkuisiin kun sademetsiä muutetaan viljely- ja laidunmaaksi. Carnegie-instituutin vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan hakkuiden ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutuksen seurauksena vuonna 2100 nykyisistä sademetsistä olisi jäljellä 18–45 prosenttia.[28]
Useimmiten metsien tuhoaminen tapahtuu vaiheittain: aluksi puutavaraa hankkivat metsäyhtiöt raivaavat metsäalueen läpi teitä, joita pitkin alueelle saapuu toimeentulon toivossa paikallisia talonpoikia perheineen. He kaskeavat metsää pelloiksi, mutta muutaman sadon jälkeen jo entuudestaan vähäravinteinen maaperä on käynyt viljelykelvottomaksi. Lisäksi tuholaiset ja nopeakasvuiset trooppiset rikkaruohot vaikeuttavat viljelyä. Niinpä ihmiset joutuvat kaskeamaan lisää metsää viljelyskäyttöön. Osa vanhoista pelloista jätetään ruohokentiksi, joilla aletaan kasvattaa lihakarjaa ainakin osittain vientiin tarkoitettavaksi. Puutavaran saanti on suurin syy sademetsien tuhoamiseen sekä suorasti että epäsuorasti. Monilla kaadettujen sademetsien tilalla kasvatetaan nykyään esimerkiksi tiikkiviljelmiä, joiden ekologinen arvo on vähäinen. Siten myös tällaisen puutavaran suosiminen tuhoaa sademetsää välillisesti.
Koska monet sademetsien eliölajit elävät hyvin rajoittuneilla alueilla ja niiden määrä on tavattoman runsas, häviää sademetsien kadotessa monia lajeja, joita ei ole vielä edes ehditty löytää tai tutkia. Arvioiden mukaan vuosittain häviää sukupuuttoon jopa 50 000 lajia sademetsien tuhoamisen seurauksena.

Tässä on vasta Amazonin alueen tuhot. 
Koko trooppisen vyöhykkeen tuhot ovat vähintään kymmenkertaiset. ! 



1 kommentti:

Kari Savinen kirjoitti...

Professorin mielestä syyllinen on löytynyt ??
Järki ei olisi minkään arvoista, mikäli sitä olisi kaikilla. !!
Metsäkato aiheuttaa Suomessakin isot ilmastopäästöt, syynä ei ole sellubuumi vaan karjatilojen lanta – Professori: Tästä on päästävä eroon
Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen ehdottaa raivausmaksua metsäkadon hillitsemiseksi.