Metsätalouspolitiikan harharetket Suomessa.

Olen seuraillut jo kymmeniä vuosia sitä mihin 60- luvulla alkunsa saanut ns. tehometsätalous on johtanut 
Jo 50-luvulla huomattiin se, että kuinka tuloja saadaan nopeasti keittämällä sellua ja valmistamalla paperia. Maailmalla oli kova pula juuri näistä tuotteista ja Suomi vastasi kysytään, jopa niin, että sahateollisuuden vielä ontuessa, metsät valjastettiin nopeasti kasvavalle paperipuulle.
Luontoa ei säälitty, kun oli revittävä kaikki hyöty kovasta kysynnästä.

Vuonna 1907 perustettiin Tapio Oy jonka jälkeen tämä useiden nimenvaihdosten jälkeen ja valtion kokonaan omistama yhtiö on jälleen Tapio Oy.
Tietoa löytyy tarkemmin tästä linkistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tapio_(mets%C3%A4alan_organisaatio)

Joka muistaa sen ajan, jolloin metsänomistaja ei saanut tehdä "omalla" metsäpalstallaam yhtään mitään, ellei käynyt ensin paikallisessa Mhy:ssä tekemässä hakkuuilmoituksia. Kaikki ohjattiin ylempää ja siten, että halpaa paperipuuta saatiin tehtaille.
Metsänomistaja kuunteli kiltisti kintaaseen niistäen ohjeet ja sadatellen poistui palstalleen tekemään sitten niitä toimia, joita oli määrätty.

Nykyään ei ole enää pakko kuulua Mhy:n piiriin, vaan voi toimia metsänsä kanssa kuten parhaaksi näkee. Puukauppakin on parasta tehdä suoraan metsäyhtiön tai sahakonsernin kanssa, jolloin yksi verenimijä on välistä pois.

Mikäli palataan taaksepäin ja tarkastellaan sitä mitä tällä "tehometsätaloudella" on saatu aikaan, niin suorat vaikutukset vesistöihin on todettavissa. Soiden ojitukset on vapauttanut suunnattomat määrät niihin sitoutunutta hiiltä ilmaan. Purkuvesien mukana vesistöihin kulkeutunut humus on pilannut useita järviä lopullisesti, jopa niin, että rantojen omistajat eivät ole asiaa välttämättä tajunneet. !
Toinen merkittävä asia on aukkohakkuut ja niiden myötä tullut aukkojen auraus ja laikutus.
Kun metsäpohja käännetään nurin ja sieltä viedään kaikki sellainen hakkuutähde, jopa kannot pois,
ei jäljelle jää mitään sellaista luonnon omaa materiaalia, joka antaisi kasvuvoimaa uudistumiseen.

Yksi Tapion organisaation toimiala on tuottaa puun taimia, joita on pakko istuttaa määrätty määrä hehtaarille aukkohakkuiden jälkeen.
Tässä onkin mielenkiintoinen yhtiö, jonka hallituksessa on ainoastaan Katajistoja sekä Kauppisia. ?
Yhtiö on nimeltään Taimi-Tapio Oy

Päättäjätiedot

Vastuuhenkilöt

• Tero Taisto Antero Kauppinen, toimitusjohtaja (3/2000), hallituksen puheenjohtaja (12/2016)
• Kirsi Marjut Katajisto, hallituksen jäsen (12/2016)
• Matti Tapani Katajisto, hallituksen jäsen (12/2016), prokuristi (3/2018)
• Lari-Ville Kauppinen, hallituksen jäsen (12/2016)
• Marjo-Riitta Kauppinen, hallituksen jäsen (12/2016)
• Saana-Reetta Kauppinen, hallituksen jäsen (12/2016)
• Sallamaari Kauppinen, hallituksen jäsen (12/2016)

Oma mielipide on se, että metsän uudistaminen istutuksilla on hukkaan heitettyä rahaa. Luonnon oma siemennys on kunkin alueen paras vaihtoehto.
Metsää ei pitäisi koskaan hakata aukkohakkuumenetelmällä, vaan antaa sijaa luonnon parantavalle voimalle.

Mikäli tehdään suuria aukkohakkuita ja viedään kaikki mahdollinen hakkuujäte, jopa kannot, laikutuksen jälkeen tuhotaan vielä marjamaat, on tuho täydellinen.
Tämän kaiken ennalleen saattaminen vie alueesta riippuen jopa 200 vuotta.
Istutuksien jälkeen alueen valtaa yleensä horsma, joka vie kaiken taimen tarvitsevan valon ja voiman.

Eipä hätää, silloin apuun tuli aiemmin metsien lannoitukset, ensin maasta käsin, sitten ilmasta, jota tehdään vielä tänäkin päivänä, joskin vahenevässä määrin.
Tämä on kallista, eikä palvele ketään, mutta veronmaksajat maksavat suurimman osan lystistä.

Soiden ja metsien ojituksista sekä metsien aurauksista vapautunut hiilidioksiidi on auttanut ns. ilmaston lämpenemistä, joka on kustannettu verovaroilla.
Nyt niiden seuraukset maksatetaan jälleen veronmaksajilla, vakuutellen sitä kuinka ilmasto lämpenee ihmisen toiminnan tuloksena. ? Tottahan se on, ilmeisesti. ?

Useiden tutkimusten mukaan Suomessa vallitsi noin 7000 vuotta sitten 6-7 astetta lämpimämpi ilmasto ja havupuista mäntykin menestyi aivan pohjoisinta Suomea myöten. Asia on todettu Inarin Iisjärvestä nostetuista uppopuista. Puiden kasvu on ollut aiemmin tasaista vuodesta vuoteen.
Jostain syystä ilmasto alkoi viiletä ja mänty ei enää menestynyt samalla leveyspiirillä.

Tällä hetkellä mänty on alkanut jälleen kasvaa yhä pohjoisemmassa, kun olosuhteet ovat parantuneet.

Mitä tästä voimme todeta. ? Ainakin sen, että ihmisen toiminta ei aiheuttanut tuhansia vuosia sitten tapahtunutta ilmastonmuutosta. !