Kysyin Annika Saarikolta mielipidettä elpymispakettiin.

Tässä vastaus:

Hei Kari,

 

Kiitos viestistä ja palautteesta. Muutama kommentti vastauksena viestiisi.

 

Ensinnäkin on vastauksena todettava, että EU:n elpymispaketti on kertaluonteinen toimi edistää Euroopan elpymistä tämän EU:n suurimman kriisin jälkeen. Euroopan talouden elpyminen on Suomen taloudelle elintärkeää, sillä EU-jäsenvaltioiden osuus Suomen tavaraviennistä oli vuonna 2019 lähes 60 prosenttia. Suomen viennin elpymisen näkökulmasta elpymispaketin vaikutus on sitä voimakkaampi, mitä enemmän Suomen vientimarkkinan pääalueet elpyvät. Siten esimerkiksi Saksan ja Ruotsin elpyminen aiheuttaa todella myönteisiä vaikutuksia Suomen vientiin, kauppataseeseen sekä vaihtotaseeseen.

 

On oleellisen tärkeää korostaa, että tukea ei makseta pankeille, eikä korjata jonkin yksittäisen maan huonoa talouden hoitoa, vaan elvytetään koko Euroopan taloutta. Elpymispaketista rahoitettavia hankkeita myös valvotaan tarkoin ja rahat tulee palauttaa, jos se ei ole vastannut käyttötarkoitusta.

 

Keskustalle keskeistä elpymispaketin osalta ovat alla olevat reunaehdot. Poliittisten neuvottelujen kautta nimenomaan keskusta vaati nämä tarkennukset ja tiukemmat sanamuodot viimeisimpään muistioon huippukokousta varten, jossa päätös tehtiin:

 

- Elpymiskokonaisuus ei olisi ollut sellaisenaan Keskustan tai Suomen hyväksyttävissä

- Keskustan reunaehdot olivat elpymisvälineen koon pienentäminen ja avustusmuotoisen tuen suhteellisen osuuden pienentäminen

- Omien varojen päätöksessä itsessään tulee säätää jäsenvaltioiden vastuun enimmäismäärä sekä vastuun peruste. Tämä kyettiin tekemään. Nyt Suomen vastuu on maksimissaan 1,4 miljardia euroa. Eli ei voida sanoa, että Suomi tässä tapauksessa vastaisi muiden maiden veloista, jos joku maa jättää maksamatta.

- Elpymispaketti on kertaluontoinen, poikkeuksellinen ja väliaikainen vastaus nykyiseen koronaviruksen aiheuttamaan kriisiin, se ei ole pysyvä mekanismi. Jos tällaisesta päätettäisiin uudestaan vaatisi se jokaisen maan yksimielisyyden.  Tämä on keskustalle ehdoton ei.

- Jäsenvaltioilla säilyy edelleenkin budjettisuvereniteetti, joka on ollut keskustan linja. Poikkeustilanteessakaan ei saa kumota maiden omaa vastuuta talouspolitiikkansa hoidosta.

- Tuki luotiin vastaamaan pandemian aiheuttamiin häiriöihin-> tämä tulee näkyä rahanjaon kriteereissä sekä rahan käytössä. Tiukka ehdollisuus!

 

Suomi saa EU:n elpymispaketista tämän hetken arvion mukaan puolet tai hieman alle siitä, mitä laskennallisesti tämän hetken arvion mukaan siitä maksamme EU:lle vuoteen 2058 mennessä takaisin. Erotus johtuu kahdesta syystä. Olemme hoitaneet koronaa siten, että osuutemme tartunnan saaneista on vain n. 0,2 prosenttia, kun väestöosuutemme on lähes kymmenkertainen. Tämä alentaa saantoamme ja samaa aiheuttaa se, että taloutemme on selvinnyt kriisistä suhteellisen hyvin. 

 

Samaan hengenvetoon on tärkeää tuoda esille se, että EU:n elpymispakettia ja monivuotista rahoituskehyspakettia vuosille 2021-2027 käsiteltiin ja käsitellään yhtenä pakettina. Elpymispaketista puhuttaessa on huomioitava myös neuvotteluasetelma suhteessa meille tärkeisiin sektoreihin rahoituskehyksissä (maaseudun kehittäminen ja alueiden tuki). Jos olisimme vetäneet tuen elpymispaketilta, emmekä olisi olleet valmiita kompromisseihin, on aivan selvää, että neuvotteluasetelmamme meille tärkeissä erityiskysymyksissä olisi ollut heikko ja olisimme rahallisesti hävinneet.

 

Neuvottelut olivat laajat. Ne koskivat myös esim. Britanniaa. Kun Britannia lähti pois EU:sta, koitui siitä menetetystä jäsenmaksusta merkittävä nousu muille EU:n jäsenmaille. Seitsemän vuoden rahoituskaudella jäsenmaksut kasvavat keskimäärin 10,1 prosenttia. Suomen maksut kasvavat Maltan ja Tanskan jälkeen vähiten eli 4,2 prosentilla. Jos meitä olisi kohdeltu keskimääräisesti nousisi jäsenmaksumme seitsemän vuoden jaksossa 676 miljoonan euron sijasta noin 1,6 miljardilla eurolla. Kun tämä erotus jää pohjiin seuraaville rahoitusratkaisuille, niin voimme laskea, että vuoteen 2058 mennessä meitä kohdellaan 5 miljardia alemmilla jäsenmaksuilla kuin jos olisimme keskiarvona. Mm. Saksan ja Ranskan maksut kohoavat molemmilla 10,8 prosentilla, Unkarilla ja Puolalla noin 20 prosentilla ja naapurillamme Virolla peräti 26 prosentilla.

 

Ei siis voi painottaa liikaa, että EU:n rahoitusneuvottelut ovat aina kokonaisuus, ja myös tulosta on katsottava kokonaisuutena ja keskustelua on tärkeää käydä kokonaisuus huomioiden.

 

Toinen ja vähintään yhtä tärkeä puoli elpymispaketista on se, mihin kohteisiin elpymispaketista saatavaa rahoitusta käytetään. Näistä rahoituksen kohteista julkaistiin viime maanantaina ensimmäiset suunnitelmat. Tarkoituksena on, että lopullinen hankkeista saatava hyöty olisi moninkertainen elvytysrahan kokonaisuuteen nähden. Ja Keskustalle on erityisen tärkeää, että rahoitusta tulee saada ympäri Suomea koko Suomen elinvoiman edistämiseen ja niin tulee myös tapahtumaan. Laitan tähän linkin suunnitelmaan rahoituksen käytöstä: https://vm.fi/-/suomi-vauhdittaa-eu-rahoituksella-investointeja-ja-hiilidioksidipaastojen-vahentamista

 

Hyvää alkavaa kevättä ja tsemppiä vaaleihin!

 

Terveisin,

 

Annika