Kirkko ja kaupunki lehdestä:

Ihmiskuntaa koskeva tärkein tapahtuma lähenee....

Kertomus jatkuu:

Tie on monien aiempien kulkijoiden tallaama, kuoppainen, mutta ihan kulkukelpoinen. Joosef ja Maria saavat kulkea rauhassa. Rosvoja ei näy, eikä onneksi petoeläimiäkään, joiden kerrotaan toisinaan käyneen matkalaisten kimppuun. Yösija järjestyy tienvarren taloista, jotka ovat tottuneet tarjoamaan majapaikan kulkijoille. Vieraanvaraisuus ei kovin suurta vaivannäköä tai varallisuutta vaadi: lattialle levitetty matto riittää.

Lopulta Maria ja Joosef saapuvat Betlehemiin, joka on pieni kaupunki. Nyt pitäisi vielä löytää katto pään päälle ja päästä lepäämään matkan rasituksista. Veroasioissa on liikkeellä moni muukin matkalainen, joten kolkuttelu talojen ovilla ei tuo tulosta. Petipaikat ovat aivan täynnä.

Viimein laitakaupungilla erään talonväen käy sääliksi pariskuntaa, Mariahan näyttää siltä, ettei hän pysy enää jaloillaan. Vuoren rinteessä olevan talon alin kerros on kallioon hakattu luola. Kylminä öinä sitä käytetään eläinten suojana. Sinne talonväki opastaa uupuneet matkalaiset. Saman tien lähetetään kaupungin kätilölle sana, että hänen apuaan tarvitaan.