Kirkko ja kaupunki-lehdestä:
Kohti maailman tärkeintä tapahtumaa.....
Siihen aikaan
Jeesus syntyi köyhille vanhemmille ja karuihin olosuhteisiin Palestiinan vuoristoseudulle.
Siihen aikaan — emme tiedä tarkasti, milloin — asuu Palestiinan pohjoisosassa Galilean Nasaretissa rakennusmies nimeltään Joosef. Nasaret on pieni ja köyhä maalaiskylä Etelä-Galilean vuorilla. Se on tiivis yhteisö, jossa kaikki ovat läheisempää tai kaukaisempaa sukua keskenään. Asukkaita on muutamia satoja.
Lähellä, kuuden kilometrin päässä, on Sepforis, iso roomalaiskaupunki, jonka rakennustyömailta Joosefkin toisinaan saa hommia. Rakennustöiden lisäksi hän, kuten muutkin kyläläiset, viljelee viljaa, oliiveja ja viiniä ja pitää pientä karjaa.
Joosef on kihloissa Maria-nimisen nuoren naisen kanssa, jonka sukulaiset ovat hänelle valinneet. Maria on alle kaksikymppinen, parhaassa avioitumisiässä. Joosef on häntä kymmenkunta vuotta vanhempi. Miehet avioituvat naisia vanhempina, onhan heillä oltava ammatti tai omaisuutta, jotta he pystyvät elättämään perheensä.
Joosef on köyhä, Mariakin on köyhä, mutta niin ovat Nasaretissa kaikki muutkin, niin on suurin osa koko kansasta. Nälkä, sairaudet ja puute ovat jokapäiväisiä tuttuja. Meidän aikanamme sellaista on vain joissakin kehitysmaissa. Ravinto on niukkaa ja yksipuolista: leipää, puuroa ja bulguria, pavuista ja herneistä tehtyjä tahnoja ja kastikkeita, viininsekaista vettä. Muita vihanneksia tai juustoa syödään harvoin, lihaa vain pari kertaa vuodessa. Se näkyy ihmisissä, niin laihoja, suorastaan aliravitun oloisia he ovat.
Maria on raskaana, eikä synnytykseen ole enää kauan. Sen vuoksi juuri tullut käsky tuntuu työläältä: pitäisi lähteä kirjautumaan veroluetteloon oman suvun kotikaupunkiin. Joosefin suku on Betlehemistä lähtöisin, ja sinne on matkaa.
Koska tapahtuma-aikaa ei tiedetä, sovitaan, että on tebet-kuu. Se ajoittuu meidän joulu–tammikuuhumme, vuoden pimeimpään aikaan. Sadeaika on juuri alkanut. Vuoristossa on kylmä, öisin lämmintä saattaa olla vain viisi astetta. Päivisin on lämpimämpää, parikymmentä astetta. Sade tulee kovina kuuroina, välillä paistaa aurinko.
Nasaretista on 130 kilometriä matkaa Juudean Betlehemiin, jonne Joosefin ja Marian on hankkiuduttava. Matkaa tehdään jalan, mutta mukana on aasi kantamassa tavaroita. Kulkemiseen on varattava päiviä, sillä vaikka molemmat ovat tottuneet kävelemään pitkiä matkoja, Marian raskaus hidastaa vauhtia. Välillä uupunut Maria saa istahtaa aasin selkään.
Reitti kulkee vuoristoisella seudulla. Ensin laskeudutaan Nasaretista Jisreelinlaaksoon ja sieltä kivutaan kohta ylös Samarian vuorille. Korkeimmillaan ollaan lähes kilometrin korkeudessa. Vuorenselännettä kuljetaan ensin Jerusalemiin, juutalaisten pyhään kaupunkiin, ja siitä vielä noin kahdeksan kilometriä Betlehemiin.
Kertomus jatkuu....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti